Systeeminen muutos kohti muovin kestävää valmistusta ja käyttöä edellyttää uudentyyppisten materiaaliratkaisujen kehittämistä sekä arvoverkoston roolien uudistamista. Uusien ratkaisujen syntymistä voidaan tukea varmistamalla, että yhteiskunnallinen ja taloudellinen ohjaus tukevat toinen toisiaan. Systeemisiä ongelmia ratkaistaan kokeilemalla, vuorovaikutuksella ja epävarmuutta paremmin ymmärtämällä, siksi tarvitaan ekosysteemitason tarkastelua muutoksen ajureista.
ValueBioMat projektin tutkijat Jaakko Siltaloppi Aalto-yliopistosta ja Markus Jähi VTT:ltä ovat tunnistaneet neljä keskeistä mekanismia, joiden avulla muovin ja muovituotteiden valmistajat sekä kierrättäjät voivat tukea systeemistä siirtymää kohti kestävää muovitaloutta.
1. Bulkkimateriaaleista siirrytään nykyiseen tuotantoteknologiaan soveltuviin, kestävyyttä edistäviin materiaaliratkaisuihin.
Uudet kestävämmät muovimateriaalit monipuolistavat materiaalitarjontaa, mutta mahdollistavat samalla myös kokonaisvaltaisempien materiaaliratkaisujen tarjoamisen, joissa materiaalintuottajalla on laajempi rooli mm. tuotesuunnittelussa ja brändin rakentamisessa.
2. Yrityskeskeisestä kehityksestä laajennetaan arvoverkoston toimijoiden yhteistyöhön.
Materiaali- ja kierrätysratkaisujen kehittäminen edellyttää saumatonta materiaaliominaisuuksien ja tuoteprosessien yhteensovittamista, tuote- ja pakkaussuunnittelun yhteiskehitystä, ja vakiintuneiden arvoketjuroolien uudelleenarviointia.
3. Materiaalien hintakilpailun sijaan kestävyys on yhä keskeisempi kilpailutekijä.
Vaihtoehtoisten ratkaisujen tulo markkinoille sekä kuluttajien lisääntynyt tietoisuus kestävyydestä ohjaavat päätöksentekoa kohti kestävämpiä materiaaliratkaisuja. Tässä brändinomistajilla ja vähittäiskaupalla on keskeinen muutosta edistävä rooli.
4. Erillisten kierrätysteknologioiden kehittämisestä tulevaisuuden muoviekosysteemin ja infrastruktuurin kehittämiseen.
Puutteellinen kierrätysinfrastruktuuri on nykyisellään merkittävä pullonkaula kestävien muovien laajamittaiselle hyödyntämiselle. Taloudellisilla ohjausmekanismeilla ja sääntelyllä, sekä kemiallisen kierrätyksen kehittymisellä tuetaan tehokkaan kierrätysketjun rakentumista ja tehokasta skaalautumista.
Systeemiseen ratkaisuun tarvitaan poikkitieteellistä tutkimusta
Usein näitä muutoksen ajureita tarkastellaan yksittäisestä—esimerkiksi teknologian, liiketoiminnan tai poliittisen ohjauksen—näkökulmasta. ValueBioMat-projektin poikkitieteellinen tutkimuskonsortio yhdistää tarkasteluun eri näkökulmia, mikä yhdessä pitkäjänteisen rahoituksen kanssa mahdollistaa ongelmanratkaisun ja uusien käytäntöjen syntymisen. Tutkimuksen tulokset herättävät yritykset pohtimaan tulevaisuuden rooliaan muovin tuotannon ja kierrätyksen arvoverkostoissa. Poliittiselle päätöksenteolle tulokset tarjoavat systeemitason jäsennyksen muutoksen ajureista, minkä pohjalta säätelymekanismeja voidaan tarkastella kokonaisvaltaisesti ja välttyä osaoptimointiin ohjaavilta mekanismeilta.
Lähde: Jaakko Siltaloppi & Markus Jähi (2021) Toward a sustainable plastics value chain: Core conundrums and emerging solution mechanisms for a systemic transition – ScienceDirect